Suomen opiskelijaliike lanseerasi tänään korkeakouluopiskelijoiden oman verkkoyhteisön sekä Sonyn Felica-teknologiaan perustuvan älykortti Lyyran. Lyyran ensimmäinen sivu on nyt käännetty ja kuten Kywebin etusivukin kertoo, pääsee Lyyra-yhteisöön rekisteröitymään KY:n jäsen nyt myös ilman uuden opiskelijakortin tilaamista. Kehoitan kaikkia tsekkaamaan (http://www.lyyra.fi)! Lanseeraustilaisuudessa kuului myös huhuja uuden Kywebin kehittämisessä mukana olleiden henkilöiden mukanaolosta Lyyrassa, mutta eipä mennä asioiden edelle

Pidin puheen Lyyran lanseeraustilaisuudessa median ja yhteistyökumppaneiden sekä opiskelijoiden edustajille ja puhe löytyy tästä alta. Se varmaankin osaltaan kertoo, mitä tuleman pitää!

Opiskelijat eivät koskaan ole olleet vain satunnainen alaryhmä yhteiskunnan sisällä. Olemme aina olleet kärjessä, kun yhteiskuntaa on viety eteenpäin, katsotaanpa sitten demokraattisen Suomen syntyhistorian alkuaikoja, sotien jälkeisiä jälleenrakennusvuosia tai vaikkapa 1970-luvun poliittisen kuohunnan aikakautta. 2000-luvulla teknologian jatkuvan kehityksen leimaamassa yhteiskunnassa nuoret ja opiskelijat ovat olleet uuden tekniikan käyttöönoton ja hyödyntämisen eturintamassa. Tänään Suomen opiskelijaliike hyppää aimo harppauksen tällä rintamalla eteenpäin lanseeratessaan Lyyran.

Ensimmäinen Lyyra-älykortin opiskelijakortikseen ottanut laaja yliopisto-opiskelijoiden sukupolvi on aloittanut opintonsa tänä syksynä. Kortin lisäksi olemme perustaneet opiskelijan elämään kokonaisvaltaisesti nivoutuvan virtuaalisen Lyyra-kampuksen haastamaan ulkomaalaiset networking-sivustot kuten Facebookin, MySpacen ja LinkedIn:in. Suomalaiset opiskelijat ovat tänä syksynä siirtyneet maailman edistyksellisimpien joukkoon.

Nykyopiskelijat ovat aktiivisia verkon käyttäjiä ja Lyyra-verkkopalvelu on oma vastauksemme tarpeeseen verkostoitua, vaihtaa tietoa ja viestiä opiskelijoiden kesken. Siinä missä Facebook on vain alusta vapaa-ajan vietolle ja kavereiden etsimiselle verkkoympäristössä, näkyy Lyyra myös reaalimaailmassa, kun verkossa syntyneet ajatukset teekkarijäynistä tai barrikadeille nousuista toteutetaan. Virtuaalisen kampuksen Lyyra-akatemiassa opiskelijalla on tosielämän tehtävien kautta mahdollisuus suorittaa esimerkiksi kulttuurin approbatur tai valmistua opiskelijaelämän maisteriksi. Lyyra kannustaa opiskelijoita myös elämään opiskeluaikana.

Lyyra tuo opiskelijat ja yritykset ainutlaatuisella tavalla yhteen. Haastamme yhteistyökumppanimme etsimään innovatiivisia tapoja toimia yhdessä opiskelijoiden kanssa. Yritykset voivat testata tuotteitaan, palvelukonseptejaan tai markkinointiaan. Yhdellä yrityksellä kultakin toimialalta on nyt mahdollisuus olla opiskelijan silmissä muita edellä, siellä missä tapahtuu ja luodaan uutta.

Ollakseen yhteisön jäsen, tulee yhteistyökumppanin saavuttaa käyttäjien hyväksyntä joka päivä. Lyyra ei myy itseään yhteistyökumppaneille vaan pitää mukanaan vain ne, jotka onnistuvat puhuttelemaan opiskelijoita ja vastaamaan heidän haluihinsa. Opiskelijalle Lyyra haluaa yhteistyösopimuksilla tuottaa merkittäviä etuja ja mahdollisuuksia esimerkiksi rekrytoinnin tai alennusten muodossa.

Lyyra-opiskelijakortti on älykortti, jota opiskelija voi tulevaisuudessa käyttää paitsi osoituksena opiskelijuudesta, myös monilla muilla tavoilla. Pienmaksaminen kampuksilla hoituu jatkossa rahakortti-ominaisuuden kautta ja opiskelijakortti toimii tulevaisuudessa myös opiskelijan kulkukorttina sekä sähköisenä tunnistamisen välineenä. Lyyra-kortti on maailman edistyksellisin opiskelijakortti ja ensimmäinen laajamittainen Sonyn Felica-teknologiaan perustuva sovellus Euroopassa.

Ylioppilaat ovat olleet hyviä hoitamaan edunvalvontaansa hankkien parempia opintoetuuksia ja järjestämään itselleen erilaisia palveluja, kuten terveydenhuollon ja opiskelija-asumisen, mutta jotain on puuttunut. SYL:n missio, Opiskelijan parempi huominen, saa merkitykseensä aivan uusia ulottuvuuksia, kun Lyyran kautta pystyy tulevaisuudessa hankkimaan työpaikan, Suomen edullisimmat tietokoneet sekä kaikkein olennaisimman: ihan vain viihtymään paremmin

Opiskelijoiden täysin itse omistaman Lyyran ovi on nyt avattu. Se kehittyy ja elää opiskelijoiden mukana ja muodostuu opiskelijan uudenlaiseksi tavaksi olla olemassa virtuaalisessa opiskelijayhteisössä. Tätä kautta myös välimatka opiskelijoiden välillä eri puolella Suomea kutistuu. Opiskelija voi luoda Lyyraan uutta ja toteuttaa itseään, mutta myös hankkia tietoa Lyyran kautta ja oppia. Lyyraa kukin käyttäjä voi käyttää niin kuin haluaa eikä yhtä oikeaa tapaa ole.

Maailmassa on paljon erilaisia etukortteja ja jäsenetukerhoja, toisaalta nykyään myös paljon virtuaaliyhteisöjä, joissa nuoriso viettää vapaa-aikaansa. Lyyran kauneus on siinä, että se yhdistää nämä kaksi uudenlaisella tavalla.

Kuten otsikkokin kertoo, kesälaitumilta on nyt palattu lopullisesti opiskelijan paremman huomisen pariin. Ei niin, että nuo kesälaitumet nyt liian pitkään olisivat kutsuneet. Myönnettävä on, että juhannuksen ja koko kevään kestäneen työrupeaman jälkeen loma oli ihan tervetullut.

Kolmen viikon reissu kaakkois-aasiaan paitsi rentoutti (ei sähköpostia kolmeen viikkoon), antoi se myös perspektiiviä kevään tekemisiin. Hallitusohjelman, jota varten töitä tehtiin paljon, julkaisun yhteydessä ääneen päästetyt riemunkiljahdukset opintorahan korotuksen johdosta tuntuivat jotenkin mitättömältä Kambozan slummien keskellä. Oman työn merkittävyys ja oman elämän sisällön tärkeys on kuitenkin aina suhteellista..

Kuitenkin mielestäni meidän maailmaamme suhteutettuna sai ylioppilasliike keväällä aikaan paljon. Maailmaa ei kuitenkaan vieläkään saatu valmiiksi, ja opintoraha sekä tulorajat ovatkin vaihtuneet aivan juoksussa yliopistolain uudistamiseen, ylioppilaskuntien aseman määrittelyyn sekä tietysti lukukausimaksukokeilun toteutukseen vaikuttamiseen. Lisäksi ensimmäinen laaja Lyyra-sukupolvi on aloittamassa opintojaan tilanteessa, jossa erityisesti suurten kaupunkien opiskelija-asuntotilanne on menneitä vuosia heikompi. Muistaakseni uusi hallitus on ohjelmassaan onneksi luvannut laittaa investointiavustuksen tukiprosentin opiskelija-asumisen osalta kerralla kuntoon..

Yliopistokoulutuksesta puhutaan, paljolti kiitos innovaatio-huippu-3T-Alvar Aalto-yliopiston, valtavasti. Ylioppilasliikkeen jo kauan kritisoima jatkuva opettaja-opiskelija-suhteen heikkeneminen ja pelko duaalimallin murentumisesta ovat saaneet vihdoin vastakaikua, ainakin virallisissa puheissa, myös OPM:n suunnalla. VM:n suunnalla taas kehysbudjetissa keskustelut yliopistomaailman rahoituksen ahdingosta tai opettaja-opiskelija-suhteen heikkenemisestä eivät menneet perille. Toki opintoraha ja tulorajat hoidettiin VM:ssä verraten hyvin, mutta nyt sitten mietitään minne jäivät yliopistojen rahat, kun kaikki kuitenkin ovat vaalien alla nähneet panostukset korkeakoulutukseen tärkeinä! Aiheellinen kysymys on toki myös se, miksi menneen eduskuntakauden aikana ylipistoille kehittämislain turvin taattu resurssilisäys ei kohdistunut miltään osin opetuksen laadun ja määrän lisäämiseen vaan opettaja-opiskelija-suhde jatkoi heikkenemistään. Kohdistuisiko resurssilisä tällä kertaa lainkaan paremmin?

Kaiken koulutus- ja sosiaalipolitiikan keskellä opiskelijaliike alkaa valmistautua myös vuotuiseen kokoukseen, jota on kutsuttu eräissä yhteyksissä esimerkiksi “vastenmielisimmästä kähminnästä ja poliittisista leikeistä”. Niin tai näin teettää liittokokoukseen valmistautuminen ylioppilaskunnilla ja etenkin liiton keskustoimistolla paljon töitä. Ensi viikolla ylioppilasliikkeen terävimmät keihäänkärjet (puheenjohtajat ja pääsihteerit) kerääntyvät perinteiseen tapaamiseen Villingin saareen, jossa on tällä kertaa luvassa uusia tuulia liittariin valmistautumisen osalta. Ei vain se, että liiton hallitus on päättänyt esittää liittokokoukselle linjapaperin päivittämistä toimintaympäristössä tapahtuneen muutoksen johdosta, vaan myös se, että kuulemma liiton toiminnansuunnitteluprosessia ollaan uudistamassa…

Huh, onpa siitä aikaa kun viimeksi on ehtinyt laittaa ajankohtaista blogin tukkeeksi. Kyse ei onneksi ole täytteen puuttumisesta vaan pelkästään aikaresurssin niukkuudesta..

Viime kirjoituksen jälkeen Suomelle on saatu uusi hallitus toteuttamaan aiemmin etenkin opintososiaalisen aseman osalta varsin mukiinmenevää hallitusohjelmaa. SYL on saanut nauttia uusissa tiloissaan kahden uuden ministerin vierailuista heti uuden hallituksen alkumetreillä!

Ensin SYL:n kehitysyhteistyötapaamisessamme vieraili uusi Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen. Väyrynen kertoi kehitysyhteistyön tärkeydestä ja painotti sitä, että kehitysyhteistyö tulisi yleisesti nähdä laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti myös sen suhteen, että kehitysyhteistyötä voidaan tehdä Afrikan köyhimpien maiden lisäksi myös muihin maihin ja maanosiin. Toisaalta Väyrynen painotti myös sitä, että kehitysyhteistyön saralla Suomen tulisi kyetä priorisointeihin ja keskittymään valittuihin painopiste-alueisiin, jotta työllä saavutettaisiin konkreettisia ja mitattavia tuloksia nykyistä paremmin. Väyrysellä ei ollut selkeää kantaa siihen, tulisiko kaavailtuja Eta-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuja tai stipendejä rahoittaa Suomen maksamina kehy-määrärahoista.

Seuraavaksi saimme ylioppilaskuntien puheenjohtajien ja pääsihteereiden tapaamiseen vieraaksi uuden opetusministeri Sari Sarkomaan. Sari kertoi uuden hallituksen koulutus- ja tiedepoliittisista linjauksista, mutta aluksi hän nosti esiin perusopetuksen ja siihen panostamisen tärkeyden. Ministeri painotti perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämisen tärkeyttä, kenties koska julkisuudessa oli noussut keskustelu uuden ministerin linjasta perusopetuksen ryhmäkokojen suhteen.

Itse asiaan päästessään Sarkomaa painotti yliopistojärjestelmämme uudistustarpeita niin taloudellisen autonomian, oikeushenkilöaseman sallimisen, rakenteellisen kehittämisen ja kansainvälistymisenkin saroilla. Lisäksi ministeri piti tärkeänä duualimallin vahvistamista ja yliopisto- sekä amk-sektoreiden tehtävien selkeyttämistä. Tämä sai varsin positiivisen vastaanoton kuulijoilta.

Ministeri näki uudistusprosessiin liittyen, että selvitykset on nyt tehty ja on aika päästä sanoista vihdoin tekoihin. Hän väläytti esiin ajatuksensa vuonna 2009 tapahtuvasta yliopistolain kokonaisuudistuksesta, jonka yhteydessä suunnitellut uudistukset pantaisiin toteen. Opiskelijoiden kuuntelemista ja osallistumista prosessiin ministeri piti arvokkaana ja tärkeänä ja lupasi kuunnella meitä aktiivisesti. Mitäpä muutakaan ministeri olisi Suomen ylioppilasliikkeen kirkkaimmille soihduille voinut todeta.. Vastasin Sarkomaalle, että otamme kutsun työryhmiin ja kuulemisiin mielellämme ja vastuullisina vastaan ja osalllistumme lisäksi kommentoimalla esitettyjä uudistuksia aktiivisesti. Etenkin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman saralla Sarkomaa toivoi aktiivisuutta.

Linjat, joissa ylioppilasliikkeen ja uuden opetusministerin näkemykset menivät suuremmin ristiin, rajoittuivat oikeastaan vain yliopistojen mahdolliseen yksityisoikeudelliseen hallintomalliin (säätiö) sekä tietenkin kaikille tuttuun aiheeseen Eu- ja Eta-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuista. Tämän osalta ministeri vakuutteli kyseessä olevan aito kokeilu, jonka kriteerit tulee määritellä tarkasti ja todella arvioida tuloksia suhteessa niihin.

Ministereiden tapaamisten ohella SYL:ssä on pitänyt kiireessä monet muutkin asiat. Aivan viime päivinä on saanut singahdella ympäriinsä kommentoimassa Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivion jälleen esiin nostamaa keskustelua lukukausimaksujen käyttöönotosta. Tällä kertaa suuremmalla ympyrällä myös suomalaisille opiskelijoille. Koko keskustelun Eva:n raportin jälkeen voi oikeastaan tiivistää parhaiten muutamalla linkillä.

Männistö vs. Raivio

Onneksi kuitenkin myös Sarkomaa.

Hallitusohjelmaneuvottelut tuottivat opiskelijaliikkeelle toivotun kaltaista tulosta. Uuden hallituksen ohjelmakirjauksissa on otettu opiskelijaliikkeen mielipide huomioon varsin kattavasti.

Opintorahan suhteen 15% korotustavoite saavutettiin, ajankohdasta ei kuitenkaan ole tarkkaa kirjausta, joten kampanjointi nimenomaan 1.1.2008 tapahtuvan korotuksen puolesta jatkuu. Tulorajojen korotus oli myös yksi tavoitteistamme ja 30% korotus onkin mainio uutinen. Näin suurta korotusta tulorajoihin osasivat harvat odottaa. Poliitikkojen kesken konsensus siitä, että ensisijainen opintotuen parannuskohde on nimenomaan opintoraha, on kuitenkin ollut vahva koko ajan. Näin ollen on lupa odottaa, että aikataulullisesti opintorahan korottaminen olisi niin ikään ensimmäisenä.

Maksuttoman koulutuksen suhteen SYL ei kuitenkaan päässyt täysin tavoitteeseensa vaan hallitusohjelmaan kirjattiin kokeilu, jossa “yliopistot ja korkeakoulut voivat hakea yksittäisille maisteriohjelmille lupaa kerätä maksua EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.” Maksuja selkeämmin ohjelmaan kirjattiin kuitenkin ajatus tilauskoulutuksen sallimisesta, jota SYL on esittänyt vaihtoehtona kv-opiskelijoille langetettaville lukukausimaksuille. Ilman Vihreitä hallituksessa ja SYL:n esittämää mallia yksilöille langetettavat lukukausimaksut olisi kenties kirjattu paljon jyrkempinä hallitusohjelmaan.

Opintorahassa opiskelijoiden ääntä kuultiin hyvin, maksuttomassa koulutuksessa hieman heikommin, mutta koko ohjelmaa tarkasteltaessa on kantamme huomioitu kuitenkin verraten kattavasti. Esimerkiksi seuraavat kirjaukset duaalimallin tulevaisuudesta, opiskelija-asuntojen tuotantotuen parantamisesta, yliopistojen perusvoimavarojen lisäämisestä sekä tulosohjauksen laadullisista elementeistä ovat kuin suoraan ennen neuvotteluja käymistämme keskusteluista SYL:ssä.

“Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjako ja tehtävät selkiytetään.”“Pitkäaikaisasunnottomien avustamisessa tukiprosentti korotetaan 50:een, ja nostetaan
opiskelijoiden ja vammaisasuntojen tukiprosentteja.”

“Yliopistojen perusvoimavaroja lisätään.”

“Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulosohjausjärjestelmässä painotetaan opetuksen ja
tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta.”Kansainvälisyys näkyy niin koulutus- ja tiedepolitiikan kirjauksissa kuin muissakin hallitusohjelman osissa varsin kattavasti, mikä on opiskelijan näkökulmasta varsin hienoa.

Säätytalon hallitusohjelmaneuvottelut alkavat huomenna. Vihdoin ja viimein on luvassa tuntuva parannus opintorahaan, kuten lähes kaikki kansanedustajat vaalien alla lupasivat!

Jottei asiamme unohtuisi aivan viime metreillä, ovat kansalliset opiskelijajärjestöt päättäneet valvoa opiskelijan etua neljän vuorokauden ajan säätytalon edustalla Helsingissä. Olemme varanneet mukaamme Nouse Jo-materiaalin lisäksi asuntoauton, jotta aamukahvin tarjoileminen itselle sekä kiireisille hallitusohjelmaneuvottelijoille on mahdollista. Tulehan tsekkaamaan meininki.

Opiskelijoiden Nouse Jo-tempaus Säätytalolla 10.4 klo 10:00 - 13.4. klo 18:00.

Puheenjohtaja Matti Vanhanen on julkistanut odotetusti Keskustan aloittavan hallitusohjelmaneuvottelut Kokoomuksen, RKP:n ja Vihreiden kanssa. Puheessaan tiedotusvälineille Vanhanen vakuutti yhteistyökykyä kaikkien etujärjestöjen kanssa, millä hän selvästi ensisijaisesti viittasi työmarkkinajärjestöihin. Aika näyttää koskeeko tämä myös opiskelijajärjestöjä.

Tulevan hallituksen puolueet nostivat esiin erityisesti ilmastonmuutoksen, ympäristö ja energia-asiat, työmarkkina-asiat sekä hyvinvointiyhteiskunnan ja sen vaatiman muutoksen. Vihreät nostivat erikseen esiin perustoimeentulon ja köyhyyden torjumisen. Kokoomus totesi, ettei se ole taipuvainen liikoihin kompromisseihin tai ympäripyöreyksiin hallitusohjelman suhteen. RKP taas toivoi, että hallitusohjelmaan päätyy ensisijaisesti vaalien alla esiin nostettuja teemoja. Joo-o tärkeää tämäkin.

Näistä lähtökohdista on kuitenkin tulkittavissa hallitusohjelman muodostamisen pitkä (ja kenties ajoittain kivinenkin) tie. Erityisesti Vihreiden, vaikkei puolue ääneen kynnyskysymyksiään lausunutkaan, tulee neuvottelujen edetessä kysyä varmasti usein itseltään mistä puolue on loppujen lopuksi valmis joustamaan ja mistä ei. Eritoten ydinvoima on saanut paljon näkyvyyttä vaalien jälkeen. Vihreille vaikeita kysymyksiä, joista Kokoomus ja Keskusta ovat puhuneet, on kuitenkin myös muita. Tällaisiin lukeutuu esimerkiksi maksuttoman koulutuksen säilyttäminen myös ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.

Kokoomus haluaa välttää liian ympäripyöreää hallitusohjelmaa, mikä voi osaltaan lisätä Vihreiden vaikeita hetkiä jo hallitusohjelman luomisvaiheessa. Itse kuitenkin toivon, että hallitusohjelma ei tosiaan sorru liikaan ympäripyöreyteen ja abstraktiuteen. Toivottavasti Vihreät siis selviävät neuvotteluista kunnialla ilman, että hallitusohjelmasta tehdään liian löyhää ohjennuoraa alkavalle hallituskaudelle. Eräs merkittävä kokoomusvaikuttaja kuitenkin epäili, että konkreettista kirjausta esimerkiksi opintorahan korotuksesta on turha odottaa hallitusohjelmaan. Budjettiraamiin sitten..

Ensi viikko tulee siis olemaan mielenkiintoinen ja keskustelut Säätytalolla tulevat varmasti olemaan kiivaita. Opiskelijaliike on tehnyt aktiivisesti töitä hallitusohjelman osalta opintorahan korotuksen, koulutuksen maksuttomuuden sekä korkeakoulujen ja koko Suomen kansainvälistymisedellytysten tiimoilla. Lisäksi olemme nostaneet esiin opiskelijalle tärkeitä teemoja korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen, opetuksen laatuun ja koulutusmääriin sekä yliopistojen resursointiin liittyen.

SYL on nostanut esiin vaihtoehtona ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuille tilauskoulutuksen sallimisen selvittämistä. Tilauskoulutuksen, jonka maksajana toimisi esimerkiksi toinen valtio tai kansainvälinen järjestö, kautta voisi koultusosaamisemme kaupallistuminen olla tietyin ehdoin mahdollista ilman yksilölle langetettavia maksuja.

Aiheesta on puhuttu ja kirjoitettu ja puolueet ovatkin suhtautuneet tilauskoulutukseen mielenkiinnolla. Se, riittääkö opiskelijoiden maksuttoman koulutuksen eteen tekemä työ, jää nähtäväksi. Vaikuttamisen ikkuna on meille auki vielä ensi viikon. Ei liene epäselvää, että tämän kysymyksen osalta avainasemassa on viime metrien vaikutustyö nimenomaan Keskustan ja eritoten puheenjohtaja Vanhasen suuntaan.

Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt SYL, SAMOK ja OLL ovat nyt viikon verran viettäneet yhteiseloa osoitteessa Lapinrinne 2. Muutto on ollut kiistämättä eräs merkittävimmistä järjestöllisen kehittämisen hankkeista SYL:lle ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia jatkossakin. Lopuksi muutto ei kuitenkaan (ainakaan vielä) mullistanut maailmaamme järjestönä kovinkaan paljoa. Samoja hommia tehdään hieman eri paikassa ja toimivammissa tiloissa.

Itse muuttosuoritus aiheutti allekirjoittaneelle toki ajoittain pinnan kiristymistä, sillä lobbausjärjestön optimaalinen muuttoaika ei todellakaan ole kahta päivää ennen eduskuntavaaleja. Kuitenkin vaihtoehtoiskustannus siitä, että SYL olisi muuttanut eri aikaan kuin muut järjestöt, oli verraten suuri. Jälkikäteen ajateltuna muutto keskellä maaliskuuta oli varmasti kokonaisuus huomioon ottaen paras ratkaisu.

Hallitus ja sihteeristö ovat onneksi voineet keskittyä koko ajan lähinnä liiton ydintoimintaan muutamaa muuttopäivää lukuun ottamatta. Suoranaisia hankaluuksia on aiheutunut vain alkukankeudesta uusien tilojen atk-järjestelmien suhteen. Näistäkin on selvitty suhteellisen hyvin. Eilen pääsimme ihastelemaan jo rakkaan (supersalaisen) y-asemamme toimintaa langattoman verkon yli uusien tilojen kokoussiivessä.

Muutto on kuitenkin ollut enemmän kuin vain SYL:n toimistoväen muutos toimivimpiin tiloihin hieman kauemmas rakkaasta U. Kalevastamme. Olemme muuttaneet yhteen kahden muun merkittävän valtakunnallisen järjestön kanssa ja toimistolla törmää joka päivä kasvoihin, joita oli aiemmin tottunut samaan aikaan näkemään kenties vain SYL:n glögeillä.

Yhteistyö on sujunut ensimmäisen viikon ajan todella hyvin. Saatiinpa SYL:n ja SAMOK:in yhteistyönä tehtyä varsin pikaisella aikataululla myös yhteinen kommentti ylempien amk-tutkintonimikkeiden nimistä. Asia hoitui perinteisen sähköposti- ja kommentointirumban sijaan puheenjohtajan ja kopovastaavan kävelyretkellä viereiseen huoneeseen SAMOK:n puheenjohtaja Hannun tykö. Mitä mainiointa! Tiedotus yo-kuntien suuntaan ennen kommentin julkaisua olisi tietenkin voinut toimia paremmin. Pahoittelut tästä.

Mikä on sitten johtanut siihen, että ajoittain myös tukkanuottasilla olleiden järjestöjen yhteistyössä näyttää jo nyt olevan voimaa, ja tähän mennessä suuremmilta ristiriidoilta on vältytty. Varmasti tärkeintä on ollut jaettu tahtotila yhteistyön onnistumisesta ja uusissa tiloissa toimimisesta.

Allekirjoittanut on kuitenkin tunnistanut myös toisen tekijän joka on vaikuttanut siihen, että yhteistyö on alkanut hyvin: Olemme valmistelleet yhteistyötä ja yhteisiin tiloihin muuttamista paljon yhdessä! On pidetty työyhteisöpäivää ja epävirallisempaa tapaamista jos jonkin laista eikä tämä ole ollut turhaa. Suuri kiitos sekä remonttiprojektin läpiviennistä, että työyhteisöpäivien valmistelusta kuuluu järjestöjen itsensä toimijoiden lisäksi OSS-toimitusjohtaja Minna Hakalalle.

Myös järjestöjen hallitukset ovat laittaneet itsensä likoon valmistellen poliittista yhteistyötä yhteisissä tiloissa jo ennen muuttoa. Tämän valmistelutyön tuloksena ovat syntyneet OSS-jäsenyhteisöjen (OLL, SYL ja SAMOK) järjestöjenvälisen yhteistyön arvot, joita kaikki ovat sitoutuneet noudattamaan alusta alkaen. Arvot joiden mukaan Lapinrinteessä yhteiseloa käynnistellään on listattu alla.

Avoimuus

Keskinäinen kunnioitus

Asiantuntevuus

Järjestöllisen identiteetin kunnioitus

Luottamuksellisuus

Tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihimme!

Kukapa olisi uskonut, että vaaleissa, joita monet kutsuivat etukäteen välivaaleiksi, riittäisi dramatiikkaa tässä mittakaavassa? Pientä laskua SDP:n sekä Keskustan kannatuksessa osattiin toki uumoilla gallupienkin perusteella ja pieni kiri Kokoomuksen suunnalta oli niin ikään ennakoitavissa. Näin dramaattinen käänne vasemmalta oikealle oli kuitenkin suuri yllätys ainakin gallupeja tuijottaneelle. Tulos kertoo kenties jotain suomalaisen tilastotutkimuksen ja gallupien luotettavuudesta.. Eikö vaaleja edeltävää viikkoa voitaisi muutenkin rauhoittaa gallupeilta?

Kokoomus siis rohmusi kymmenen lisäpaikkaa Keskutan hävitessä neljän ja SDP:n ottaessa takkiin kahdeksan paikan verran. Myös Vasemmistoliiton kannatus otti takapakkia kahden paikan verran Vihreiden voittaessa yhden ja Perussuomalaisten voittaessa kaksi paikkaa. RKP voitti ainoana hallituspuolueena yhden paikan. Siirtymä vasemmalta oikealle on siis varsin merkittävä. Helsingissä vaalitulos veti SDP:n kannattajien ilmeet Paasitornin vaalivalvojaisissa vakaviksi Kokoomuksen juhliessa Studio 51:ssä riehakkaasti.

Erityisen surulliseksi allekirjoittaneen veti se, että alle 30-vuotiaita kansanedustajia valittiin tulevaan hallitukseen vain kaksi. Kahdeksan vuotta sitten vastaava luku oli kolmetoista ja neljä vuotta sitten vielä sentään kuusi. Tuntuu ikävältä, kun samalla saa lukea yli 60-vuotiaiden edustajien lähes tuplanneen edustuksensa eduskunnassa.. Mistään ei ainakaan vielä tänään löytynyt tietoa äänestysaktiivisuudesta ikäluokittain, joten tarkempi tuloksen analysointi jää tältä osin myöhemmäksi.

Mitä eduskunnan siirtymä oikealle sitten tarkoittaa eduskuntakauden ja tulevan hallituksen osalta? Keskustan puoluesihteeri Korhonen julisti hallitusneuvottelut hankaliksi jo ennen niiden virallista alkamista. Pääministerinä myös tulevaisuudessa todennäköisesti jatkava Keskustan Vanhanen totesi samassa yhteydessä, että hallitukseen mahtuu 3-4 puoluetta ja niiden kannatuksen tulee kattaa eduskuntapaikoista noin 120.

Mahdollisuudet punamultahallituksen jatkolle näyttävät heikoilta, sillä Kokoomuksen jättäminen vaatisi väkivaltaa huomioiden eilisen vaalituloksen, kuten puolueen puheenjohtaja Katainen totesi. Toteutuessaan punamultahallitus saattaisi johtaa siihen, että seuraavissa vaaleissa Kokoomuksen kannatus vahvistuisi entisestään.

Kuitenkin tarkasteltaessa Kokoomuksen ja Keskustan vaaliohjelmien sisältöä ja teemoja vaalien alla voidaan nähdä varsin merkittäviä eroja porvaripuolueiden välillä. Mahdollisuus Kokoomuksen jäämiselle hallituksen ulkopuolelle tulee varmasti kyseeseen lähinnä mikäli hallitusohjelman sisällöstä ei kertakaikkiaan päästä yksimielisyyteen. Kokoomus kuitenkin selvästi tahtoo hallitukseen puolueen oppositiokauden päätteeksi.

Porvarihallituspohjan toteutuessa tulevat pienemmistä puolueista varteenotettavimpina hallituskandidaatteina kyseeseen varmaankin RKP, Vihreät sekä kenties Kristillisdemokraatit. Näistä RKP:n ollessa ainoa edellisen hallituksen voittajapuolue, olisi heidän jättämisensä hallituksen ulkopuolelle erikoista. Kuitenkin yksin RKP:n tuella porvarihallitus saisi uudesta eduskunnasta vain 110 paikan tuen. Vihreiden tullessa mukaan hallitukseen, olisi kannatus jo 125 paikkaa. Kristillisdemokraattien tullessa Vihreiden tilalle, saavutettaisiin 117 paikan kannatus.

Kristillisten mukaantulo on varmaankin epätodennäköisempää kuin Vihreiden. Osittain tämä johtuu siitä, että Kristillisten teemat antavat puolueesta itse asiassa aika oikealle nojaavan kuvan. Lisäksi Vihreiden tahto hallitukseen vaikuttaa erityisen suurelta, sillä puolue kielsi edes ydinvoiman lisäämisen olevan kynnyskysymys hallitukseen mukaan tulolle ennen vaaleja. Vihreiden mukana olo voisi myös tylpistää SDP:n oppositiopolitiikan terävimmän kärjen porvarihallituksen suuntaan.

Todennäköisimpinä hallituspuolueina voidaankin kenties tässä vaiheessa pitää Keskustan ja Kokoomuksen lisäksi RKP:tä ja Vihreitä. Kukaan ei varmaankaan tosissaan usko Perussuomalaisten nousuun hallitukseen puolueen vaalivoitosta huolimatta.

Mitä tällainen hallitus sitten tarkoittaisi ylioppilasliikkeelle ja meille tärkeille asioille? Opintorahan 15 % korotukseen kaikki puolueet ovat sitoutuneet jo aiemmin, joten tämän tavoitteen osalta hallituspohjalla ei liene suurtakaan merkitystä. Kuitenkin toisen kärkitavoitteemme, maksuttoman koulutuksen osalta voi hallituspohjalla olla suurtakin merkitystä. Keskusta on ennen vaaleja puhunut ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille langetettavista lukukausimaksuista äänekkäimmin. Kuitenkin tämä kanta on saanut kannatusta myös Kokoomuksen suunnalla, joskin myös maksujen vastustajia puolueesta löytyy. Vihreät ovat kuitenkin vastustaneet maksullisuutta tiukasti.

Yliopistojen taloudellisen ja oikeudellisen aseman vahvistamiseen kaikki puolueet ovat varmasti myös taipuvaisia, joten hallituspohjalla ei varmaankaan ole suureen kehityssuuntaan merkitystä. Kuitenkin rakenteellisen kehittämisen kärkihankkeisiin, jotka ovat saaneet etenkin elinkeinoelämän vahvan hyväksynnän, voisi Kokoomuksen kuvitella suhtautuvan vielä SDP:täkin intohimoisemmin.

Niin tai näin, joka tapauksessa mennyt viikonloppu oli varsin mielenkiintoista seurattavaa myös yo-liikkeen toimijalle. Aika näyttää mitä tuleman pitää, mutta yksi asia on varmaa: Opiskelijoiden asioita ei voida sivuuttaa tulevalla eduskuntakaudella!

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen totesi muutaman muun asian ohella opintorahan 15 % tasokorotuksen olevan kynnyskysymys puolueen mukaan tulolle seuraavaan hallitukseen. Turha siis edes miettiä oikeistohallitusta, ellei korkeakouluopiskelijoille nurkata hallitusohjelmaan 40€ kuukausittaista lisärahaa, vai?

Vaikka Kataisen kommentti on toki opiskelijan näkökulmasta mainio ele, voi siinä väistämättä nähdä vaalien alla tehdyn peliliikkeen merkit:

1.) Kaikki muutkin puolueet ovat nostaneet ennen vaaleja esiin tarpeen opintorahan korotuksesta.

2.) Voi aiheellisesti kysyä kieltäytyisikö jo pitkään oppositiossa istunut suuri puolue todella hallitusyhteistyöstä pelkästään siksi, ettei opintorahasta päästä yksimielisyyteen.

Mielenkiintoisen Kataisen liikkeestä tekee se, miten muiden puolueiden ehdokkaat ovat siihen reagoineet. Keskustan Kiviniemi ja SDP:n Viitanen kertovat ykskantaan, että puolueet ovat tavoitteen takana. SDP:n Backman kuitenkin toteaa, ettei “puolue sorru vaalien alla katteettomiin lupauksiin”. SDP on kuitenkin jo sitoutunut opintorahan korotukseen. Viittaako Backman siis Kataisen listaamiin parannuksiin kansaneläkkeeseen, lapsilisiin tai opiskelijoiden tulorajoihin?

Niin tai näin, vaikka opintoraha onkin nyt kynnyskysymys Kokoomukselle, säilyy spekulaatio hallituspohjasta kiivaana. Onhan jo selvää, että puolueiden lupausten mukaisesti opintorahaa tullaan korottamaan 15 %. Tällöin myöskään Kokoomuksen mahdollisuudet päätyä hallitukseen eivät tule riippumaan tästä kynnyskysymyksestä.

Vaalien alla ylioppilasliike on toteuttanut merkittävän voimainponnistuksen. Yo-kunnat ympäri Suomea ovat kontaktoineet eduskuntapuolueiden ehdokkaat esittääkseen konkreettisen kysymyksen: “Tulisiko opintorahaa korottaa 15 % 1.1.2008 alkaen?”. 1527 kontaktoidusta eduskuntapuolueen ehdokkaasta 1227 on antanut kysyjille vastauksen. Vastanneista 1115 eli yli 90% on kannattanut korotusta 1.1.2008. Tässä valossa näyttää siltä, että opintorahan korotus toteutuu viimein 15 vuoden odotuksen jälkeen.

SYL:n ja ylioppilaskuntien toimintaa seuratessa lähes kuukauden ajan kestäneen kontaktikampanjan aikana, on voinut oppia paljon. Kampanjan aloittanutta ideaa konkreettisten vaalilupausten hankkimisesta pitivät kaikki hyvänä. Yhteystietojen keruun alkaessa SYL:n toimistolla työmäärän valtavuus kuitenkin alkoi hahmottua. Viimeistään vastuun siirtyessä ylioppilaskunnille ja puhenlinten alkaessa piristä epäilytti ehdokkaiden paljous monia. Aikataulujen ollessa tiukoilla usko koko kampanjan onnistumiseen oli koetuksella.

Jossain vaiheessa kuitenkin tapahtui käänne ja kampanja alkoi sujua vauhdilla. Ehdokkaita saatiin kiinni puhelimitse tai sähköpostitse ja excel-taulukot täyttyivät. Ehdokkaat tuntuivat todella ymmärtävän asiaamme ja pitävän viestiämme tärkeänä.

Kampanjan ympärille syntyi ylioppilaskunnissa hyvä yhteishenki joka sai työn tuntumaan mielekkäältä. Tieto siitä, että jokaisen kantaessa kortensa kekoon ovat tulokset valtakunnallisesti merkittäviä, lisäsi varmasti intoa saavuttaa tavoitteet. Toiminta ylioppilasliikkeessä onkin omiaan opettamaan, että yhteistyössä on voimaa! Kun ponnistelemme yhdessä tavoitteiden eteen, voimme saavuttaa merkittäviä tuloksia.

Nyt toteutetun kampanjan tulosten käyttö ei varmasti jää tänään julkaistuun tiedotteeseen tai liitteinä julkistettuihin yhteenvetoihin, mutta käydään nyt vaalit ensin..